Lukioihin koittaa sähköiset vuodet

Lukioita odottaa suuri muutos, kun ylioppilaskokeet muuttuvat sähköisiksi syksyllä 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ylioppilaskokeet tullaan jatkossa kirjoittamaan tietokoneilla eikä enää käsin konseptipaperille. Ensimmäisenä sähköistä ylioppilaskoetta pääsevät kirjoittamaan filosofian, saksan ja maantieteen kokeisiin osallistuvat kokelaat. Kokeet tulevat kestämään kuusi tuntia tavalliseen tapaan. Kielten kokeissa ilmenee sen sijaan pieniä eroavaisuuksia. Tulevaisuudessa kielten kokeet suoritetaan yhden päivän aikana, ensin kuuntelukoe ja heti perään kirjallinen osuus. Nykymallin mukaan kuuntelukoe ja kirjallinen osuus on suoritettu eri päivinä, mutta sähköinen ylioppilaskoe mahdollistaa niiden pitämisen peräkkäin samana päivänä.

On väistämätöntä, että sähköiset ylioppilaskokeet aiheuttavat paljon erilaisia ajatuksia niin opettajissa, mutta myös opiskelijoissa. Raahen lukion rehtori Heikki Peltoniemen mukaan harjoituskokeet ovat sujuneet hyvin, ja järjestelmä kehittyy jatkuvasti parempaan päin. Peltoniemi toteaa myös, että lukioissa on valmentauduttu tuleviin sähköisiin kokeisiin esimerkiksi kouluttamalla opettajia, pitämällä harjoituskokeita juhlasalissa ja myös suorittamalla kurssikokeita sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän kautta. Kouluun on myös hankittu varatietokoneita yllättävien tilanteiden varalle, vaikka opiskelijoiden tuleekin tuoda oma tietokone mukanaan kirjoituksiin.

Lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Ossi Takkinen suhtautuu sähköiseen ylioppilastutkintoon positiivisesti. ” Kokeita on helpompaa tehdä tietokoneella kuin käsin, eikä minulle ole aiheutunut mitään ongelmia järjestelmän kanssa”, kertoo jo muutaman harjoituskokeen suorittanut Takkinen. “ Kirjoitan ylioppilaskokeet mielummin sähköisesti kuin käsin” Takkinen jatkaa.  Lukion toisella luokalla opiskeleva Ella Kallela kertoo sähköisten ylioppilaskoeharjoitusten aluksi tuntuneen turhauttavilta, sillä järjestelmä tuntui ensin haastavalta. “ Pienen harjoittelun jälkeen järjestelmä on helppo ja yksinkertainen käyttää ”, Kallela kertoo. Myös Ella Kallela kirjoittaa ylioppilaskokeet mieluiten koneella, sillä näin tekstin korjaaminen ja kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa. Sähköisten ylioppilaskokeiden myötä kokeista tulee monipuolisempia, sillä teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi niin tehtävänannoissa kuin myös vastaamisessa.

Erilainen lukiokurssi

Meidän lukiossa on tavallisten lukuaineiden lisäksi tarjolla myös paljon sellaisia kursseja, jotka antavat tasapainoa 75 minuutin teoriaopiskelulle. Yksi näistä on Tunne itsesi niminen uskonnon leirikurssi, missä vietettiin yksi yö Kultalan leirikeskuksessa.
Kurssiin sisältyi muutama ennakkotapaaminen, joissa tutustuttiin toisiimme, kerrottiin itsestämme, otettiin voimauttavia valokuvia ja tehtiin erilaisia tehtäviä liittyen omaan itseen ja luonteenpiirteisiin. Varsinainen kurssisuoritus tehtiin viikonloppuna Kultalassa, jossa oli aamusta iltaan yhteistä ja erilaista ohjelmaa.
Päivä alkoi työpajoilla, missä oli tarjolla vaihtoehtoisesti joko Joogaa tai juoksua. Sen jälkeen kuunneltiin luento Minuuden eheys mielenterveydessä ja käytiin toisessa työpajassa joko tanssimassa tai ilmaisemassa itseä äänen avulla. Ilta päättyi yhteiseen teehetkeen, jossa juotiin iltateet, syötiin herkkuja, oltiin yhdessä ja keksittiin toisillemme uudet nimet luonteenpiirteiden perusteella.
Monia ei välttämättä kiinnostaisi viettää vapaa-aikaansa viikonloppuna koulun kurssilla, mutta meidän kokemuksen perusteella kaikkien tulisi lukioaikanaan kokea tällainenkin hauska kokemus muiden rankkojen lukuaineiden keskellä. Kurssi antoi meille uusia näkemyksiä meistä itsestämme ja muista kurssilaisista ja suositellaan ehdottomasti.tarttumaan tällaisiin kurssivalintoihin.

Roosa Jortama, Rosa Rantalainen

  

Sm-viestit Seinäjoella 2015

Tangojuniori -laulukilpailun semifinaali 2013

Unelmien opiskelupaikka

Yhdeksäsluokkalaisen mielen valtaa vaikea päätös; jäädä Raaheen tai lähteä muualle opiskelemaan? Toisaalta olisi mukava lähteä tutulta kotiseudulta muualle uusien seikkailujen perässä. Kyllä sieltä uusia kavereita saisi ja kyllä siellä pärjäisi. Ostaisi kaupasta vain mahdollisimman halvalla kaiken ja tietysti muistaa alennustuotteet. Joka päivä söisi opiskelijoiden ruokaa, makaronilaatikkoa. Motivaatio siivoamiseen kasvaisi, kun tietää kämpän olevan omalla vastuulla. Niin ja eihän siellä yksin tarvitsisi asua, hankkii vain kämppiksen, jonka kanssa voi myös jakaa kotityöt.

Näin ajattelin kaksi vuotta sitten. Olin aivan varma, että pääsisin opiskelemaan urheiluopistoon. Olin kokenut hurjan henkisen kasvun valmistautuessa tähän suureen koitokseen, sillä vanhemmat tarkkailivat kokoajan valmiuttani muuttamaan omilleni. Olin päättänyt ansaita tämän mahdollisuuden.

Kesällä tulosten odottelu tuntui kauhealta. En pitänyt siitä, kun tutut kyselivät: “Entä jos et pääsekään Kuortaneelle?”. En halunnut ajatella asiaa tuolta kannalta. Raahen lukioon en halunnut vaikka se olikin toinen vaihtoehto. Kun tulokset tulivat, tunsin suuren pettymyksen; en päässyt unelmieni opiskelupaikkaan. En näyttänyt tunteitani kovin avoimesti, mutta sisälläni tuntui kauhealta.

Kun sain ajatukseni selviksi, tuli eteen seuraava ongelma; En tiennyt juuri mitään Raahen lukiosta. Miten kirjat hankitaan ja miten siellä toimitaan? Olin selvittänyt kaiken Kuortaneen lukiosta enkä ollut edes vaivautunut tutustumaan Raahen lukion sivustoihin. Kaikki onneksi selvisi ja täällä ollaan toisella luokalla Raahen lukiossa.

Nyt kun olen parissa vuodessa kasvanut hieman, ajattelen aivan erilailla. En silloin ollut ajatellut kovin kokonaisvaltaisesti. En siellä välttämättä olisikaan ollut yhtään sen onnellisempi kuin täällä, ehkä jopa onnettomampi. Entä jos en olisi saanutkaan uusia ystäviä? Miten olisin voinut jättää vanhat ystäväni? En mistään hinnasta haluaisi vielä lähteä kotoa pois, ikävöisin perhettäni ja kissaani valtavasti. Entä jos kouluhommia onkin niin paljon, että en ehtisi siivota tai tehdä ruokaa? Ja olen huomannut, että en vieläkään ehdi, vaikka asunkin kotona. Nyt olen onnellinen siitä, että jäin Raaheen. Olen saanut täälläkin uusia ystäviä eivätkä vanhat ystäväni ole jääneet syrjään. Saan liikkua tutussa ympäristössä ja eikä ei tarvinnut lopettaa ihania vanhoja harrastuksiani. Saan olla läheisteni kanssa joka päivä eikä mene rahaa juna- tai bussilippuihin. Täällä on myös aina joku, jonka luokse mennä puhumaan jos jokin asia painaa mieltä ja onnellisuuden aiheita on vielä vaikka kuinka paljon lisää.

On aina muistettava, että mitään vaihtoehtoja ei saa pois-sulkea. Olin aivan varma, että huippu-urheilu olisi koko elämäni, mutta tällä hetkellä asiat ovat aivan erilailla. Tilanteet muuttuvat ja asiat eivät aina mene niin kuin on suunnitellut. Nykyään ajattelen, että haluan musiikkialalle. Olen senkin vuoksi tyytyväinen, että en päässyt Kuortaneelle. Täällä Raahen lukiossa saa rauhassa miettiä mitä elämältään haluaa. Elämään ei ole mikään kiire.

Janika Ahola