maanantai 1. helmikuuta 2016

Uusi opiskelijakunnan hallitus



Perjantaina 11.12 lukion ala-aulassa kävi hälinä. Pitkin päivää keskusradiosta kaikui kuulutuksia, joissa opiskelijoita kutsuttiin luokittain antamaa äänensä suosikilleen 11 ehdokkaasta. Pöydältä jokainen opiskelija sai äänestyslipun  ja eikun äänestämään! Mieluisan valinnan jälkeen lippuun painettiin Raahen lukion leima ja lippu pudotettiin äänestys laatikkoon. Sitten jäädään jännittämään tuloksia!

Äänten perusteella 10 eniten ääntä saanutta opiskelijaa pääsivät mukaan hallitukseen. Hallituksessa on myös viime vuonna mukana olleita opiskelijoita sekä täysin uusia kasvoja. Tehtäviä hallituksessa on aina puheenjohtajasta kahvikone vastaavaksi, joten jokainen varmasti saa mieluisan tehtävän itselleen.

Opiskelijakunnan hallituksen päätehtäviin kuuluu meidän opiskelijoiden etujen ajaminen. Tänä vuonna hallituksen on tarkoitus päästä vaikuttamaan tuleviin muutoksiin opetussuunnitelmassa sekä remontoida koulun kirjastosta uusi opti eli opiskelijoiden tila.

Järjestäytymiskokouksessa valittiin jokaiselle hallituslaiselle oma tehtävä.

Puheenjohtaja: Mikko Kanervo
Varapuheenjohtaja: Henry Brandt
Sihteeri: Hanna-Maija Nikula
Varasihteeri: Emmi Erikkilä
ATK- vastaava: Tero Lampela
Tiedotusvastaava: Juuso Korpela
Bilevastaava: Kalle Kanervo
Postivastaava: Benjam Kokkonen
Rahastovastaava: Ida Tiittanen
Kahvikone- ja kokoustarjoilu vastaava: Ella Kallela


Kuvassa hallituksen jäsenet. Ylärivissä Emmi Erikkilä, Ella Kallela, Benjam Kokkonen. Keskirivissä Hanna-Maija Nikula, Mikko Kanervo, Ida Tiittanen ja Kalle Kanervo. Alarivissä Juuso Korpela ja Tero Lampela
( Henry Brandt puuttuu)

Elisa Lukkarinen

maanantai 25. tammikuuta 2016

Lukioihin koittaa sähköiset vuodet


Lukioita odottaa suuri muutos, kun ylioppilaskokeet muuttuvat sähköisiksi syksyllä 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ylioppilaskokeet tullaan jatkossa kirjoittamaan tietokoneilla eikä enää käsin konseptipaperille. Ensimmäisenä sähköistä ylioppilaskoetta pääsevät kirjoittamaan filosofian, saksan ja maantieteen kokeisiin osallistuvat kokelaat. Kokeet tulevat kestämään kuusi tuntia tavalliseen tapaan. Kielten kokeissa ilmenee sen sijaan pieniä eroavaisuuksia. Tulevaisuudessa kielten kokeet suoritetaan yhden päivän aikana, ensin kuuntelukoe ja heti perään kirjallinen osuus. Nykymallin mukaan kuuntelukoe ja kirjallinen osuus on suoritettu eri päivinä, mutta sähköinen ylioppilaskoe mahdollistaa niiden pitämisen peräkkäin samana päivänä.

On väistämätöntä, että sähköiset ylioppilaskokeet aiheuttavat paljon erilaisia ajatuksia niin opettajissa, mutta myös opiskelijoissa. Raahen lukion rehtori Heikki Peltoniemen mukaan harjoituskokeet ovat sujuneet hyvin, ja järjestelmä kehittyy jatkuvasti parempaan päin. Peltoniemi toteaa myös, että lukioissa on valmentauduttu tuleviin sähköisiin kokeisiin esimerkiksi kouluttamalla opettajia, pitämällä harjoituskokeita juhlasalissa ja myös suorittamalla kurssikokeita sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän kautta. Kouluun on myös hankittu varatietokoneita yllättävien tilanteiden varalle, vaikka opiskelijoiden tuleekin tuoda oma tietokone mukanaan kirjoituksiin.

Lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Ossi Takkinen suhtautuu sähköiseen ylioppilastutkintoon positiivisesti. ” Kokeita on helpompaa tehdä tietokoneella kuin käsin, eikä minulle ole aiheutunut mitään ongelmia järjestelmän kanssa”, kertoo jo muutaman harjoituskokeen suorittanut Takkinen. “ Kirjoitan ylioppilaskokeet mielummin sähköisesti kuin käsin” Takkinen jatkaa.  Lukion toisella luokalla opiskeleva Ella Kallela kertoo sähköisten ylioppilaskoeharjoitusten aluksi tuntuneen turhauttavilta, sillä järjestelmä tuntui ensin haastavalta. “ Pienen harjoittelun jälkeen järjestelmä on helppo ja yksinkertainen käyttää ”, Kallela kertoo. Myös Ella Kallela kirjoittaa ylioppilaskokeet mieluiten koneella, sillä näin tekstin korjaaminen ja kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa. Sähköisten ylioppilaskokeiden myötä kokeista tulee monipuolisempia, sillä teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi niin tehtävänannoissa kuin myös vastaamisessa.





torstai 21. tammikuuta 2016

Erilainen lukiokurssi


Meidän lukiossa on tavallisten lukuaineiden lisäksi tarjolla myös paljon sellaisia kursseja, jotka antavat tasapainoa 75 minuutin teoriaopiskelulle. Yksi näistä on Tunne itsesi niminen uskonnon leirikurssi, missä vietettiin yksi yö Kultalan leirikeskuksessa.
Kurssiin sisältyi muutama ennakkotapaaminen, joissa tutustuttiin toisiimme, kerrottiin itsestämme, otettiin voimauttavia valokuvia ja tehtiin erilaisia tehtäviä liittyen omaan itseen ja luonteenpiirteisiin. Varsinainen kurssisuoritus tehtiin viikonloppuna Kultalassa, jossa oli aamusta iltaan yhteistä ja erilaista ohjelmaa.
Päivä alkoi työpajoilla, missä oli tarjolla vaihtoehtoisesti joko Joogaa tai juoksua. Sen jälkeen kuunneltiin luento Minuuden eheys mielenterveydessä ja käytiin toisessa työpajassa joko tanssimassa tai ilmaisemassa itseä äänen avulla. Ilta päättyi yhteiseen teehetkeen, jossa juotiin iltateet, syötiin herkkuja, oltiin yhdessä ja keksittiin toisillemme uudet nimet luonteenpiirteiden perusteella.
Monia ei välttämättä kiinnostaisi viettää vapaa-aikaansa viikonloppuna koulun kurssilla, mutta meidän kokemuksen perusteella kaikkien tulisi lukioaikanaan kokea tällainenkin hauska kokemus muiden rankkojen lukuaineiden keskellä. Kurssi antoi meille uusia näkemyksiä meistä itsestämme ja muista kurssilaisista ja suositellaan ehdottomasti.tarttumaan tällaisiin kurssivalintoihin.






Roosa Jortama, Rosa Rantalainen

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

  
Sm-viestit Seinäjoella 2015
Tangojuniori -laulukilpailun semifinaali 2013

Unelmien opiskelupaikka


Yhdeksäsluokkalaisen mielen valtaa vaikea päätös; jäädä Raaheen tai lähteä muualle opiskelemaan? Toisaalta olisi mukava lähteä tutulta kotiseudulta muualle uusien seikkailujen perässä. Kyllä sieltä uusia kavereita saisi ja kyllä siellä pärjäisi. Ostaisi kaupasta vain mahdollisimman halvalla kaiken ja tietysti muistaa alennustuotteet. Joka päivä söisi opiskelijoiden ruokaa, makaronilaatikkoa. Motivaatio siivoamiseen kasvaisi, kun tietää kämpän olevan omalla vastuulla. Niin ja eihän siellä yksin tarvitsisi asua, hankkii vain kämppiksen, jonka kanssa voi myös jakaa kotityöt.
Näin ajattelin kaksi vuotta sitten. Olin aivan varma, että pääsisin opiskelemaan urheiluopistoon. Olin kokenut hurjan henkisen kasvun valmistautuessa tähän suureen koitokseen, sillä vanhemmat tarkkailivat kokoajan valmiuttani muuttamaan omilleni. Olin päättänyt ansaita tämän mahdollisuuden.
Kesällä tulosten odottelu tuntui kauhealta. En pitänyt siitä, kun tutut kyselivät: “Entä jos et pääsekään Kuortaneelle?”. En halunnut ajatella asiaa tuolta kannalta. Raahen lukioon en halunnut vaikka se olikin toinen vaihtoehto. Kun tulokset tulivat, tunsin suuren pettymyksen; en päässyt unelmieni opiskelupaikkaan. En näyttänyt tunteitani kovin avoimesti, mutta sisälläni tuntui kauhealta.
Kun sain ajatukseni selviksi, tuli eteen seuraava ongelma; En tiennyt juuri mitään Raahen lukiosta. Miten kirjat hankitaan ja miten siellä toimitaan? Olin selvittänyt kaiken Kuortaneen lukiosta enkä ollut edes vaivautunut tutustumaan Raahen lukion sivustoihin. Kaikki onneksi selvisi ja täällä ollaan toisella luokalla Raahen lukiossa.
Nyt kun olen parissa vuodessa kasvanut hieman, ajattelen aivan erilailla. En silloin ollut ajatellut kovin kokonaisvaltaisesti. En siellä välttämättä olisikaan ollut yhtään sen onnellisempi kuin täällä, ehkä jopa onnettomampi. Entä jos en olisi saanutkaan uusia ystäviä? Miten olisin voinut jättää vanhat ystäväni? En mistään hinnasta haluaisi vielä lähteä kotoa pois, ikävöisin perhettäni ja kissaani valtavasti. Entä jos kouluhommia onkin niin paljon, että en ehtisi siivota tai tehdä ruokaa? Ja olen huomannut, että en vieläkään ehdi, vaikka asunkin kotona. Nyt olen onnellinen siitä, että jäin Raaheen. Olen saanut täälläkin uusia ystäviä eivätkä vanhat ystäväni ole jääneet syrjään. Saan liikkua tutussa ympäristössä ja eikä ei tarvinnut lopettaa ihania vanhoja harrastuksiani. Saan olla läheisteni kanssa joka päivä eikä mene rahaa juna- tai bussilippuihin. Täällä on myös aina joku, jonka luokse mennä puhumaan jos jokin asia painaa mieltä ja onnellisuuden aiheita on vielä vaikka kuinka paljon lisää.
On aina muistettava, että mitään vaihtoehtoja ei saa pois-sulkea. Olin aivan varma, että huippu-urheilu olisi koko elämäni, mutta tällä hetkellä asiat ovat aivan erilailla. Tilanteet muuttuvat ja asiat eivät aina mene niin kuin on suunnitellut. Nykyään ajattelen, että haluan musiikkialalle. Olen senkin vuoksi tyytyväinen, että en päässyt Kuortaneelle. Täällä Raahen lukiossa saa rauhassa miettiä mitä elämältään haluaa. Elämään ei ole mikään kiire.

Janika Ahola

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Siirtyminen peruskoulusta maailmalle


Tiedätkö jo mihin menet peruskoulun jälkeen? Vai etkö ole ehtinyt miettiä asiaa sen tarkemmin? Seisot risteyksessä ja edessäsi avautuu useita polkuja, joiden väliltä sinun on valittava se yksi, sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto. Tulet opiskelemaan siellä seuraavat kolme, neljä vuotta - siis ei paineita.
Valintaa ei kannata tehdä sen perusteella, minne ystäväsi ovat menossa. “Se yks menee amikseen autopuolelle, mäki meen.” Ystäviä tulee ja menee, mutta aidot pysyvät mukana olitte sitten samassa koulussa tai ette. Tee sitä, mitä haluat tehdä. Lue, jos olet kiinnostunut. Mikäli olet taitava käsistäsi, voit aina valita Lybeckerin tai ammattikoulun lukion sijasta. Jos taas olet kirjaviisas, tietoa janoava ihminen, tai et vielä tiedä mikä sinua kiinnostaa tai missä olet hyvä, suosittelen lukiota. Vaikka lukio-opiskelu tietenkin on muita raskaampaa, on se loppupeleissä kaiken vaivan arvoista.

Janita Ehrola

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Ohjatusta valmennuksesta tukea urheilemiseen

Urheilu vie paljon aikaa, samoin tekee myös opiskelu. Kuinka siis nämä kaksi voi sulauttaa yhteen niin, ettei kumpikaan kärsi?

Raahen lukion, Raahen Porvari- ja kauppakoulun sekä sovelletusti myös Pattasten ja Merikadun yläkoulujen urheiluseuroissa urheilevien oppilaiden on syyslukukaudesta 2014 asti ollut mahdollista osallistua ohjattuun valmennukseen. Valmennuksessa opiskelijoiden lukujärjestykseen tulee kolme harjoitusaikaa viikossa. Kaksi ensimmäistä harjoitusta ovat joko urheiluseurojen järjestämiä lajiharjoituksia, tai yhteisiä ryhmäharjoituksia. Kolmas harjoitus on kaikille eri lajien urheilijoille yhteinen. Monipuolisia yhteisharjoituksia johtaa kokenut valmentaja Ilkka Kontinaho.

“Treenaaminen Kontinahon kanssa on monipuolista ja jokaista osa-aluetta kehittävää. Aamutreeneillä päivä lähtee mukavasti liikkeelle”, sanoo Raahen lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva juoksija Emmi Erikkilä. “On todella kivaa, että valmennusta on saatu järjestettyä. Treenimäärän nousu takaa paremmat mahdollisuudet menestykseen ilman koulunkäynnin kärsimistä. Treenien yhteydessä on myös testejä, joista näkee konkreettisesti onko kehittynyt.”

Emmi Erikkilä pirteänä aamuharjoituksissa.

Saloisten Salamaa edustava Erikkilä on saavuttanut hyviä tuloksia piirinmestaruuskisoissa. Tulevaisuudessa tavoitteet on asetettu korkeammalle. Erikkilän tavoitteena on menestyä kansallisella tasolla ja parantaa ennätyksiään. Ensi kesän SM-kisoissa hän aikoo panostaa eniten 400 metrin aitoihin.

Harjoitukset alkavat aina alkuverryttelyllä.

“Paras urheiluun liittyvä muistoni on viime helmikuussa Haaparannassa olleista hallikisoista. Kilpailin N17-sarjassa vuotta vanhempia vastaan. Pääsin ainoana suomalaisena, sekä ainoana ‘98-vuonna syntyneenä finaaliin parantaen ennätystäni joka juoksulla.”


Erikkilä kertoo saaneensa valmennuksesta paljon hyviä kavereita. “Suosittelen valmennusta kaikille, jotka haluavat kehittyä lajissaan monipuolisesti.”

Sini Sauvola ja Maria Klaavo

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Lukio-opiskelu - Koeviikot ?


Yläastelaisille oikean jatko-opiskelupaikan löytäminen voi tuottaa suurta päänvaivaa. Eri oppilaitoksissa voi olla paljon houkuttelevia ominaisuuksia, mutta jotkin ominaisuudet saattavat myös pelottaa tai aiheuttaa paineita. Ne saattavat ohjata väärään jatko-opiskelu valintaan.


Lukio on yksi hyvä vaihtoehto jatko-opiskelulle, ja lukion koeviikot ovat usein pelätty aihe yläastelaisten keskuudessa. Usein tämä pelko vaikuttaa jatko-opiskelupaikan valintaan. Koeviikot ovat kuitenkin yleensä paljon odotettua helpompia, eikä niiden pitäisi vaikuttaa oppilaiden jatko-opiskelupäätöksiin. Kokeisiin valmistautumiseen vaadittu aika on yleensä yliarvioitu yläastelaisten kuvassa lukio-opiskelusta. Kokeisiin valmistautumiseen tarvittava aika vaihtelee vahvasti eri yksilöiden välillä.


Jos oppitunneilla jaksaa kuunnella ja keskittyä, yleensä pärjää myös kokeessa jopa vähäisellä lukemisella. Koeviikolla ei ole pitkiä päiviä ja joskus koeviikolla ei ole edes montaa koetta. Tällöin oppilaalle voi jäädä vapaapäiviä keskelle koeviikkoa ja lukemiselle jää paljon enemmän aikaa. Jos oppilas on opiskellut ennen koeviikkoa ja mm. tehnyt kotitehtävät kunnolla, kokeiden aiheet voivat olla jo täysin hallussa ennen koeviikon alkua. Tällöin koeviikot voivat olla jopa rennompia kuin normaalit kouluviikot.

Lukio on hyvä valinta jatko-opiskelua varten, ja se sopii lähes kaikille yläastelaisille. Täytyy muistaa, että lukion jälkeen kaikki ovet ovat auki!

Jouni Karppinen ja Jesse karppinen